Suomessa rahapelaaminen on jo pitkään ollut tapa viettää vapaa-aikaa, ja tämä näkyy varsinkin loton, vedonlyönnin ja kasinoiden osa-alueilla. Viimevuotisten tutkimusten mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista pelaavat rahapelejä ainakin silloin tällöin. Tästä määrästä keskimääräinen pelaaja käyttää pelaamiseen noin 12 euroa viikossa eli pitkälti yli 600 euroa vuodessa. On myös mielenkiintoista huomata, että suurin osa tästä rahasta kertyy pieneltä aktiiviselta pelaajaryhmältä. Käydään seuraavaksi tarkemmin läpi tätä aihealuetta tilastojen ja tutkimusten avulla.
Rahapelaamisen yleisyys Suomessa
Kuten johdannossa todettiinkin: Suomessa rahapelaaminen on tunnettu tapa viettää aikaa. Tässä kontekstissa erityisen aktiivisia ovat 25–34-vuotiaat, joille verkkouhkapelaaminen tuntuu luontevalta. Näiden keskuudessa sukupuolten ja iän välinen ero näkyy niin alustavalinnoissa kuin myös rahankulutuksessa. Miehet käyttävät viikoittain rahapeleihin lähes kolminkertaisesti naisiin verrattuna, ja modernit alustat, kuten uudet vedonlyöntisivustot ja kehittyneemmät nettikasinot, houkuttelevat luonnollisesti teknologiaviisaampia eli yleisesti ottaen nuorempia pelaajia.
Vaikka keskimääräinen suomalainen rahapelaaja käyttää rahapeleihin hieman yli 500 euroa vuodessa, todellinen mediaanikulutus on vain muutamia euroja viikossa. Tämä kertoo siitä, että suurin osa pelaa satunnaisesti, kun taas pieni joukko paljon aktiivisemmin. Tämän näkee myös tilastoista, jotka osoittavat, että noin 2,5 prosenttia pelaajista vastaa noin 50 prosenttia koko rahapelaamisen kulutuksesta.
Lotto ja muut arvontapelit – suomalaisen pelaamisen kulmakivi
Lotto on edelleen Suomen suosituin rahapeli, jota pelataan viikoittain lähes rutiininomaisesti. Sen pariin palaavat niin satunnaiset pelaajat kuin myös sellaiset, jotka tarkistavat rivinsä joka viikonloppu. Kulutus on usein suhteellisen pientä mutta tasaista: muutamat rivit viikossa muodostavat huomattavan kokonaisuuden, mikä ei sinänsä ole mikään ihme, sillä lotto on tunnetusti monille osa viikkorytmiä. On myös hyvä ymmärtää, että vaikka suuret potit lisäävät hetkellisesti kiinnostusta, loton vahva suosio säilyy myös tavallisilla kierroksilla.
Eikä pidä unohtaa raaputusarpoja tai muita arvontapelejä: ne löytyvät edelleen loton rinnalta niiden helppouden ansiosta. Yleensä moni ostaa arvan impulssiostoksena kaupan kassalta, ja tämä pieni ostos kertautuu suuriksi volyymeiksi vuoden mittaan. On myös hyvä huomata, kuinka näiden pelien digitaalinen muoto on yleistynyt merkittävästi, sillä mobiilipelaaminen tekee lottoamisesta ja arpojen ostamisesta entistä helpompaa ja mutkattomampaa.
Vedonlyönti – kasvava osa suomalaista pelikulttuuria
Vedonlyönti on viime vuosina kasvattanut suosiotaan erityisesti verkossa, missä tarjonta on laajempaa ja kohteet vaihtelevat urheilusta aina erikoisvetokohteisiin saakka. Miehet käyttävät vedonlyöntiin selvästi enemmän rahaa kuin naiset. Suosituimpia ovat tyypillisesti jääkiekon ja jalkapallon live-vedot, jotka ovat myös seuratuimpia urheilulajeja Suomessa.
Verkossa vedonlyöntiä voi harrastaa myös ulkomaisilla sivustoilla, jotka tarjoavat yleisesti ottaen aina kattavamman valikoiman kuin kotimainen vaihtoehto. Arvioiden mukaan Suomesta valuu vuodessa noin puoli miljardia euroa ulkomaisille uhkapelisivustoille. Tässä onkin yksi keskeinen syy, miksi Suomessa suunnitellaan uutta rahapelilainsäädäntöä.
Kasinopelit – pieni osa pelaajista kuluttaa eniten
Kasinopelit muodostavat rahapelaamisen maailmassa oman selkeän osa-alueensa, jossa kulutus on keskimäärin suurempaa kuin lotossa tai vedonlyönnissä. Vaikka satunnaisia pelaajia on määrällisesti enemmän, yllä mainittu pieni aktiivinen joukko tuottaa todella suuren osan kokonaishäviöistä. Vuonna 2022 suomalaiset hävisivät Veikkauksen peleihin noin 1,07 miljardia euroa. Suuri osa tästä koostuu netissä pelatuista kolikkopeleistä ja livekasinon pöytäpeleistä.
Nettikasinot ovat tehneet kasinopelaamisesta jatkuvasti kasvavan ilmiön, sillä pelit ovat saatavilla kellon ympäri sijainnista riippumatta ja erilaisia teemoja sekä ominaisuuksia on tarjolla valtavasti. Erityisesti alle 40-vuotiaat pelaavat kasinopelejä verkossa, mikä viestii siitä, että pelien pelaaminen ei vaadi erityistä teknistä osaamista, mikä onkin totta.
Miten suomalaisten rahapelaajien kokonaiskulutus jakautuu?
Kokonaisuutena suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin noin kuusi sataa euroa vuodessa, mutta kulutus painottuu selvästi pienelle aktiiviselle pelaajajoukolle. Tyypillinen suomalainen pelaa satunnaisesti, usein pienillä summilla, kun taas aktiiviset pelaajat panostavat merkittäviä summia, minkä myötä he koostavatkin suuren osan kokonaishäviöistä. Yli 50-vuotias lotto kerää edelleen suurimmat pelaajamäärät, vedonlyönti kasvaa voimakkaimmin ja kasinopelit muodostavat taloudellisesti painavimman mutta pelaajamäärältään rajatumman osa-alueen.
Tässä kontekstissa ei pidä unohtaa, että nettipelaamisen rooli kasvaa koko ajan, ja se vaikuttaa kaikkiin näihin pelimuotoihin. Verkossa pelattavat lotto- ja arpapelit, live-vedonlyönti ja jatkuvasti kehittyvät kasinopelit ovat siirtäneet suomalaista rahapelaamista digitaalisemmaksi ja helpommin saatavaksi. Näin rahapelaamisesta muodostuu vuositasolla yli miljardin euron kokonaisuus.
Yhteenveto
Suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin noin 600 euroa vuodessa, mutta kulutus painottuu selvästi pienelle aktiiviselle pelaajajoukolle, joka vastaa suurimmasta osasta kokonaishäviöistä. Numeroista puhuessa, lotto kerää edelleen suurimmat pelaajamäärät, vedonlyönti kasvaa erityisesti verkossa nuorten aikuisten ja miesten keskuudessa, ja kasinopelit muodostavat taloudellisesti merkittävimmän, mutta pelaajamäärältään rajallisemman osa-alueen. Samalla digitaalisuuden yleistyminen ja teknologian kehitys ovat tehneet lottoamisesta, arpojen ostamisesta, vedonlyönnistä ja kasinopelaamisesta aiempaa helpompaa.
